Vähän kakkujen väliin tasapainoa, erilaisia ruokia. Viimeiset postaukset ovat olleet Mexicosta päin, nyt mennään Intiaan. Sunnuntaisin on yleensä tapa tehdä jotain haastavampaa ruokaa, kun arkena. Idea juuri tähän ruokaan lähti. Sokerivaltakunnan maaliskuun ruokahaasteen aiheesta Omena. En ole koskaan ennen näihin ruokahaasteisiin osallistunut, mutta nyt vain oli sopivasti aikaa ja Intialaisesta ruokakirjasta löytyi hakemistosta, jotain “omena” hakusanalla.
Omenaisen kanacurryn lisukkeeksi tein sahramiriisiä, naanleipää ja raitakastiketta.
Omenainen kanacurry:
2 rkl kasvisöljyä
2 keskikokoista sipulia kuorittuna
1 laakerinlehti
2 neilikkaa2 cm kanelitankoa
4 kokonaista mustapippuria
600 g kanaa (itse käytin paistifilettä)
1 tl garam masalaa
1 tl raastettua tuoretta inkivääriä
1 tl murskattua valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
1 tl chilijauhetta
1 rkl mantelijauhetta
1 1/2 tl maustamatonta jugurttia
2 granny smith omenaa
1 rkl tuoretta korianteria
(paahdettuja mantelilastuja koristeeksi korianterin kanssa)
Kuumenna öljy paksupohjaisessa pannussa ja kuullota sipulia, laakerinlehtiä, neilikoita, kanelitankoa ja musta pippureita 3-5 minuuttia eli kunnes sipuli on pehmentynyt mutta ei vielä ruskistunut.
Lisää broilerinpalat ja paista 3 minuuttia kokoajan sekoittaen
Alenna lämpö ja lisää garam masala, inkivääri, valkosipuli, suola, chilijauhe ja mantelijauhe ja paista 2-3 minuuttia koko ajan sekoittaen
Lisää jugurttia ja paista vielä muutama minuutti
Lisää omenaviipaleet ja silputtu korianteri ja keitä kannella peitettynä 10-15 minuuttia
Tarkista, että broileri on kypsää ja keitä tarvittaessa vielä hetki. Tarjoa paahdettujen mantelilastujen ja korianterin kanssa.
Omat kommentit:
Kokonaisuus oli hyvää! Jotain tulista oli joukossa, mutta saimpahan pienen flunssanpoikasen parantumaan. Tein ensimmäistä kertaa riisin niin, että huuhtelin riisin ja liotin sitä. Ihan ihmettelin miten kirkasta riisi on liotettuna. Tuli kyllä hyvän makuista kun sekoitti joukkoon maitoa ja sahramia. Naanleipää oli myös raitakastikkeen kanssa. Naanleipää pystyisi syömään vaikka kuinka paljon, sen verran hyvää se on.
Resepti on kirjasta Suuri intialainen keittokirja.